Aattelin kirjottaa vähän mikä mun kanta tähän sinkku systeemiin on.
Joskus avioeron alussa aloin miettimään, et nii mä nyt oon niinku sinkku. Pitäiskö mun nyt alkaa etsimään miestä johonkin tarkoitukseen?
Seksiä kaikki tarvitsee ( itse tosi paljon!), mutta tarvitseeko ihminen välttämättä jotain muuta?
No jokainen on erilainen ja jokainen tarvitsee eri juttuja.
Semmosta myös jäänyt miettimään, että myöntääkö ihmiset tarvitsevansa toista ihmistä vai onko vaan niin, että nainen tai mies näkee toisen pelkkänä objektina josta saa tyydytyksen?
No mitä sitten jos on sinkku joka haluaa parisuhteen, naimisiin tai jopa unelmoi perheen perustamisesta?
Huomaan kuinka ihmiset on muuttuneet, kun mietitään puhumisesta vaikka kaupan kassalla tai edes baarissa jos huomaat kuumaa tavaraa tiskillä.
KUKAAN EI PYSTY ENÄÄN KESKUSTELEMAAN saati flirttailemaan enään (!)
Tinder.....
Hirveen hauska peli jos on tylsää, mutta tulee mieleen sims peli jota muksuna tuli pelattua. Joo on kivoja tyyppejä ja juu kuumaa tavaraa, MUTTA kaikki kirjottaa samalla tavalla eikä kukaan jää mieleen niin, että juttu jatkuisi pidempään kuin yksien treffien ajan.
Ihanaa jos joku on löytänyt sen mitä etsinyt. Vaimon, kyykky kaverin salille tai vaatteet irti repivää seksiä niin loistavaa!
Mulla on kiire, mun elämän on vitun sekaisin. Aina välillä mietin koska olen pessy hiukset, mulla on kolme lasta jotka koitan pitää hengissä, välillä saan masturboinnin sijaan mahtavaa seksiä jota ei tarvitse baarista etsiä. Välillä vedän perseet olalle ja hoipertelen kotiin kikattaen. Mulle paljon antavaa opiskelua, asioita joita hion vähän väliä joissa haluan olla hyvä.
No se kainalo olisi tosi kiva välillä, vaan olla siinä, tosi lähellä omalla iholla toisen ihoa vasten.
Näin on hyvä enkä kaipaa kuin kainaloa jolloin asiat on kuitenkin hyvin vaikka usein vedetään mattoa alta, mutta nää asiat ei häviä, ne pysyy eikä niiden luonnetta tarvitse epäillä tai miettiä onko ne joskus vielä kuolemaksi....
Nii mä en haluu niinku naimisiin vaan naida ja nauttia.
Ps. muista saada!
